tiistai 27. syyskuuta 2016

Jotain suomalaista



Kaikki alkoi tasta vanhasta lakritsipurkista.
Loysin taman isani autotallista ja otin mukaani.En kyllakaan tiennyt taman olevan niinkin arvokas mita myohemmin kysellessani vanhojen esineiden kerailijoiden fb-sivuille,jossa joku mainitsi taman huutokauppahinnaksi nousseen 170 euroa.Purkki on 1935-luvulta.


Aloin sitten mielenkiinnosta katselemaan kotonani mita muuta suomalaista olen tanne tuonnut.En mitenkaan hintojen vuoksi vaan ehka ian karttuessa alkaa vanha ja antiikki enemman kiinnostaa.                                     Tosin minulla taitaa antiikin kiinnostus olla vahan geeneissakin... 
Arabian Ruska-kahvikupit toin joskus mukanani.Ne oli aikoinaan kaytossa,mutta isani inhosi niita,kun sokeria sekoitettaessa ne niin kovasti "kilisi".Helmitaulun ostin joskus Jutbackan markkinoilta. 
Ja vanhoja auton rekisterikilpiahan isallani riittaa.Taman valitsin silla kirjaimissa on selva yhteys sukunimeemme...                                                                                                                                                            


 Aitini isa oli suutari ja hanen nimikirjaimillaan olevia lesteja minulla on vitriinissa hanesta muistona.
Ikkunan kehykset raahasin tanne mukanani joltakin kesalomaltani.Ikkuna on aikoinaan ollut mummolani ikkunana ja nyt se koristaa meidan olohuoneen seinaa.
Arabian kannun olen saanut aidiltani.Tykkaan siita,silla se on niin pelkistyn kaunis vaikka kukkamaljakkona.




Arabian voipytyn ja munakupit olen saanut joskus lahjaksi.Ne tulivat muuttokuormassa mukanani.
Suomalaista grafiikkaa meilla on seinalla pari taulua.Saimme haalahjaksi pikkuserkkuni Esa Riipan grafiikkaa.

 Mariskooli ja marimekon purkkeja ja tarjotin ovat ylioppilaslahjojani.Namakin alkaa olla jo aika antiikkia,on siita ylioppilaskevaasta kulunut jo niin paljon aikaa...
Suomalaista Zeebra-astiastoa sain 30-vuotislahjakseni.Reunoissa ja kuviossa on aito kultaus.Naita en kovin paljon nae liikenteessa.Minun mielestani tosi kaunis astia.
Pentikin kahviastiaston ja kannun voitin aikoinaan Kasityo-lehden tilaajapalkintona.Hackmanin(?) kahvipannun ostin,kun se ikaankuin kuului samaan sarjaan.


 Suomalaisia jalkiruokakulhoja.Naiden nimia en edes muista.
Nama on jotain synttari-tai joululahjoja.


Viimeisena,mutta ei vahemman tarkeana suomalaiset kirjat ja isot pinot saastettyja aikakauslehtia.
Samoja kirjoja luen aina valilla uudestaan.Onneksi Tel Avivissa on kerran kuussa avoinna oleva suomalainen kirjasto,josta voi lainata luettavaa
Kaapeissa on tietysti myos Muumi-ja Marimekko-lakanoita,pellavaliinoja seka rasymattoja.
Yllattavan paljon sita loytyykin suomalaista tuotetta.

Mites teilla muilla ulkosuomalaisilla?
Haastankin nyt teidat kaikki ulkosuomalaiset lukijani kuvaamaan suomalaista kodeissanne ja tekemaan siita postauksen.Ilmoithan sitten postauksestasi minulle,niin muistan kayda kurkkaamassa..
Ja saa taman haasteen ottaa vastaan myos joku Suomessakin asuva.

perjantai 9. syyskuuta 2016

Kesayrityksessamme


Joka kesa Suomen lomaamme kuuluu tietysti oleilu elainpuisto/ulkomuseo/kahvila/puodissamme.
Kun reilu 30 vuotta sitten perustimme tata yritysta,en uskonut sen laajenevan nain suureksi paikaksi.
Aloitimme raivaamaan alueelta puustoa ja tekemalla tien paikkoja ja uskoin olevamme vahan "hulluja".
Paikka oli kyllakin loistava aivan valtatien varressa,mutta vain isallamme oli naky tasta yrityksesta.


Valitettavasti joudun seuraamaan yrityksen pyorittamista vain sivusta,kun en voi olla pitempia aikoja Suomessa ja paikan paalla auttamassa.
Niin mielellani tarttuisin maalipensseliin tai haravaan seka sisustelisin eri nayttelyita.
Tamanhetkisen tyoni vuoksi en voi ottaa kuin kuukauden loman ja senkin vasta elokuussa,joten kesayrityksessa auttaminen ei oikein onnistu..



 Ideointia ja suunnittelua voi tietysti tehda kauempanakin.
Paljon ovat ideoitani toteuttaneetkin ja toiset ovat viela "mietintavaiheessa"
Tanakin kesana kiersimme siskojeni kanssa koko alueen laittaen ylos korjattavia asioita seka uusia juttuja.
Ehka ensi kesalle on tiedossa taas jotain kivaa uutta.....




Tana kesana jarjestimme Lasten Asuntomessut,joka oli todella menestys.
Alueella oli 6-7 eri talotehtaitten esille laittamia leikkimokkeja,jotka oli sisustettu jokainen erilaisiksi.
Vaikka olin nahnyt paljon kuvia etukateen, paikanpaalla mokit ja sisustukset olivat viela paljon hienommat mita kuvissa.
Myos mokkien pihapiiriin oli satsattu silla puutarhat ja kasvimaat kukoistivat.







Itse tykkasin eniten tasta serkkuni Kreivitalon mokista,joka kokonsa puolesta voisi olla myos pihalla oleva huvimaja tai lekottelupaikka.



Myos tama Teijo talojen mokki oli tosi tilava,jonka portailla isani poseeraa lastenlapsiensa kanssa.



Asuinalueella pitaa tietysti olla kauppa,jossa lapset saavat vapaasti leikkia kauppaa ja valiin taytyy vahan siivotakin.
Poikani kyllakin totesi lakaisun lomassa,etta eihan pomon tarvitsisi siivota,silla hanella on siivooja sita varten!
Etta ihan pomoksi oli heti ylennetty!



Tama Kannustalon Onneli&Anneli-mokki oli aivan ihanasti sisustettu.
Kylla pienen tyton on aivan ihana tallaisessa leikkia.



Taitaa olla kahvihetki leikkijoilla meneillaan.
Kahvi maistuisi nain ihanassa tunnelmassa itsellekin.



Leikkikaupasta ja -mokeista olen puhunut jo vuosia ja tana kesana aika oli kypsa toteuttaa ne.
Isani kyllakin kehitteli ideaani eteenpain ja keksi pyytaa talotehtaat mukaan projektiin,joten saimme naita upeita mokkeja naytille asiakkaittemme ihasteltavaksi.


Siskoni teki valtavan tyon talven aikana kiertaessaan kirppiksia etsien huonekaluja ja rekvisiittaa mokkien sisustuksiin.
En tieda oliko se nyt niin vastemielinen tehtava,silla han tykkaa koluta kirppiksia,mutta suuri tyo silti tayttaa kaikki nama mokit.
Mokit jaavat pysyvaksi nayttelyksi.Mietinnassa on jotain muutosta talla mokkialueella etta ymparistossa.
Onhan tassa taas talvi aikaa tuumailla....

perjantai 26. elokuuta 2016

Jarki hoi!


Nain aloitti anonyymi kommenttinsa viime postaukseeni.
Han oli huolissaan murtumani hoidosta ja kipsini kastumisesta.
Kommentti loppui lauseeseen "Onpa sulla omituiset hoidot".
Tamahan on avoin blogi ja jokainen saa kirjoittaa kommenttinsa ja olenkin saanut yleensa vain positiivista palautetta.
Jain kuitenkin miettimaan miten haluamme ilmaista itsemme.Kirjoitammeko negatiiviseen vai positiiviseen savyyn.Annammeko vain positiivista palautetta vai avaammeko sanallisen arkkumme vasta jostain kielteisesta aiheesta...



Taman kielteisyyden huomaa varsinkin iltapaivalehtien kommenttikentassa,jos sinne erehtyy joskus lukemaan.Jokaisesta normaalista asiasta joku vaantaa sen jotenkin huonoksi.
Muistan myos eraassa blogissa olleen kommentin,kun blogin pitaja kirjoitti iloisena raskaudestaan ja tulevasta vauvasta ja tama anonyymi kommentoija kirjoitti "ettet sitten ehkaisya ajatellut kayttaa".Siis miten joku voi pahoittaa jonkun mielen noin?



Mina kuitenkin olen oikein hyvalla mielella taalla.
Meilla on rentouttava rantaloma Netaniassa takana.Ensi viikko torstaita lukuunottamatta on viela lomaa ja suunnitelmissa on viela paljon kivoja juttuja.

Jalkakin on paljon parempi.
Anonyymille selvennykseksi murtuma on todella pieni ja paikassa,jolloin ei jalkaa aina edes kipsata,joten kylla tasta jalka viela tulee!

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille lukijoille!
Kiva oli taas tavata muutamia blogini lukijoita Suomessa....

tiistai 23. elokuuta 2016

Kaunis,sateinen ja kylma Suomi



Kotiin ollaan palattu ja takana on taas loma koti-Suomessa.
En tieda oliko loma niin rentouttava,silla ohjelmaa riitti vahan liiaksikin asti.
Totesimmekin siskoni kanssa,etta palaamme kotiin lepaamaan Suomi-loman "rasituksista".
Ihanaa silti oli nahda ystavia ja sukulaisia.Oli jarjestettyja tapaamisia,mutta myos niita ihania yllattavia kohtaamisia kesken ostoskierroksen.


Ilmat olisivat saneet olla vahan paremmat.Tosin ensimmaisella viikolla saimme nauttia vahan lampimammastakin saasta,mutta loppuloma meni sadetta pidellessa.


Oman haasteensa sateessa oli liikkuminen kipsin kanssa.
En enaa tarvinnut keppeja liikkumiseen,mutta kipsi oli suojattava muovipussein eika sekaan aina auttanut.
Talsittuani Helsingissa koko paivan vesisateessa kipsi oli ihan marka ja jatin kaupoissa jalkeeni valkoisia kipsijalanjalkia.
Totesinkin tytoille,etta loydatte minut kaupassa jalanjalkiani seuraamalla.
Jaljet nayttivat kyllakin ihan maalilta ja nainkin myyjien alkavan ihmetella "pilalle mennytta" lattiaa,joten pakenin nopeasti paikalta.





Eras ihanimmista kokemuksista oli saunominen ystavan mokilla.Saunan tuoksu,hiljainen jarvimaisema,kuuma sauna ja mustikkametsa mokin takana.Voiko enaa mitaan suomalaisempaa olla?

Ensimmainen asia,jonka ostaisin Suomessa asuessani olisi kuivausrumpu.
Mika haaste kuivatella kahdeksan hengen vaatteita sisatiloissa.
Muuten meidan yhteiselo pienissa tiloissa meni todella hyvin ja kaikille jaetut tehtavat antoivat myos meille aideille loman.
Oli aamupala-,tiski-,siivous- ja pyykkaysvuorot,joten hommat hoitui sukkelaan...




Varmaan yhta monta mieklipidetta mita ihmista,silla toiset olivat hyvinkin tyytyvaisia taman vuoden kesaan ja toinen totesi kesaa olleen tasan nelja paivaa!



Minulle +10 astetta ja vesisade ei ole kesa vaan meidan talvi taalla Jerusalemissa.
Onneksi taman kuvan mukaisia ilmojakin riitti,jolloin olimme merella veneilemassa!







Sateinen ilma haastaa tosi paljon miettimaan vaihtoehtoja kuuden teinin ajankuluksi.
Paremmalla ilmalla minigolfatiin,pyorittiin huvipuistossa,uitiin ja veneiltiin.
Huonommalla saalla keilattiin ja oltiin ostoksilla.




Jatkossa laitan muutaman postauksen lomaltamme,silla kuten tavallisesti kuvattua tuli aika lailla.

Lomaa on jaljella viela vajaa pari viikkoa.
Mukavaa tehda joka paivalle suunnitelmia tai vaihtoehtoisesti olla tekematta mitaan.
Eilinen paiva meni varastoa siivotessa ja tanaan suuntana on muutaman paivan miniloma Nataniassa.
Palataan taas!

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Niin minun tuuria!


Minulla odotettu loma lahestyy ja sunnuntaina on viimeinen tyopaiva.
Sunnuntai-iltana siirrynkin sitten lasteni ja siskoni kahden lapsen kanssa lentokentalle ja yolennolla Suomeen.

Vahemman mukava yllatys tapahtui eilen aamulla,kun portaita alas tullessa jotenkin kaaduin ja loukkasin jalkani aika pahasti.

Jotenkin sinnittelin tyopaivan poikani avustamana ja illalla paivystyksessa selvisi,etta murtunuthan se on.
Nyt minulla on sitten jalka kipsissa viitisen viikkoa eli juuri lomani ajan.Vahan kylla harmittaa!Minahan yleensa aina ennen lomaa sairastun flunssaan tai jotain muuta.Nyt sitten tama!

Onnekseni parin ensimmaisen paivan jalkeen voin astua myos kipsijalalla,ettei koko lomaa pida pomppia yhdella jalalla.
Kyllapa elama onkin vaikeaa,kun pitaa tehda kaikki yhdella jalalla seisten.Tama on minulle tahan ikaan ehtineelle ensimmainen murtuma...


Ajatukset on jo kaikilla kovasti naissa maisemissa.
Lapset tykkaavat,kun serkukset saavat matkustaa samaa matkaa.Onneksi kaikki ovat jo aika isoja,joten ovat minulle apuna matkalla.Siskoni seuraa sitten viikon paasta perasta...
Yritan hommata kentille "autokuljetusta" tai pyoratuolia,silla ei sunnuntaina viela talla jalalla kovin kovaa juosta...



Isalleni soitin aamulla ja pyysin hommaamaan minulla automaattivaihteisen auton,etta voin ajaa sitten Suomessa.
Han laittoi asken jo tietoa,etta automaatti Nissan odottaa jo siella.
Lapsille on jo pyorat huollettu ja skootteri taynna bensaa ja trampoliini pystytetty.
Taitaa pappa siella jo kovasti odottaa jalkikasvuaan!!!


Ihana lahtea taalta helteista vahan viileampaa,mutta saatiedotusten mukaan oikein mukavaan ilmaan.
Mukava on nauttia taas lapsuuden paikoista,mustikkametsista(aion sinne vaikka kontaten),meren rannoista,ystavan mokkirannasta,suvun tapaamisesta...

Taas saa rentoutua,levata ja ladata akkuja seuraavalle vuodelle.

Taitaa blogi jaada nyt kesalomatauolle ja palaan Suomireissun jalkeen bloggaamaan.
KIITOS teille kaikille,jotka kommentoitte edelliseen postaukseen.Oli aivan mahtavaa lukea teidan uusien kommentoijienkin kommentteja.Antoi uskoa siihen,etta minullakin taalla lukijoita on...

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

"Pariisissa"


Ei sentaan Pariisissa vaan ihan Jerusalemin keskustassa kuvattu Eiffel-torni.
Jo viime kuussa vietetyissa Jerusalemin Light Festival-tapahtumassa oli taas hienoa katseltavaa.
Tama Eiffel-tornin valaistu pienoismalli oli eraalla keskustan aukiolla.





Tapahtuma keskittyy lahinna Jerusalemin vanhaan kaupunkiin,mutta osa nayttelya oli pystytetty myos keskustaan.
Kiertelimme yhtena iltana siella kahden tyttareni kanssa tuhansien muiden ihmisten seurassa.
Tunnelma oli tosi kiva.Ihmiset liikkeella,lammin ilta,kahvilat tapotaynna ja kaupunki valaistu ihastuttavalla tavalla...



Mamillan ja vanhan kaupungin valisella aukiolla oli musiikin tahtiin tehty vesi/valo-show.
Muistan joskus 1980-luvulla isani kuvanneen tallaista showta kaitafilmikameralleen(ilma aanta!)Saksassa kaydessaan ja se oli silloin jotain uutta ja aivan ihmeellista.
Nythan naita nakee jo paljon,mutta edelleen se on upea!























Vanhassa kaupungissa on nelja reittia,joita erivarisia valonauhoja seuraamalla nakee erilaisia "valaistuksia".
Me kiersimme vain yhden reitin,mutta joka vuosi pyrimme valitsemaan vahan eri reitin vanhan kaupungin kujilla.
Talla meidan valitsemallamme reitilla saimme kuunnella seka jazzia etta oopperaa...















Parikin syyta,ettei ole ollut oikein halua kirjoitella blogiin mitaan.
Olen sairastanut pariin otteeseen aika rankan vatsataudin ja se on vienyt voimat aivan totaalisesti.
Molemmilla kerroilla viikon on oksettanut kunnes tauti on iskenyt kunnolla paalle.
Onnekseni(tai hoidokkieni onneksi)pahin jakso on ajoittunut aina viikonloppuun,etten joutunut ottaa kuin yhden paivan vapaata,mutta kylla toisinakin paivina tein toita niin puolikuntoisena,etten vieraan tyossa olisi kylla toihin raahautunut.
Tyttareni ovat kyllakin olleet suurena apuna,kun olen ollut tosi heikkona.
Eilen kavin otattamassa kokeita,jos kyseessa olisikin joku bakteeri,johon tarvitsisin laakityksen...



Toisekseen tama blogin kirjoittelu on tallaista itsekseen hopottelya,etten tieda keta tama oikein edes kiinnostaa...
Suurkiitos niille muutamalle uskolliselle kommentoijalle seka joillekin uusille,jotka antavat uskoa,etta taalla joku setaan joskus vierailee.
Kesan jalkeen mietin taman blogin kohtaloa jatkossa...



Nyt on kuitenkin mieli taas korkealla kaiken sairastelun jalkeen.
On kesa.
Heinakuu ja viimeinen tyokuukausi on alkanut ja taman kuun lopussa haamottaa jo kuukauden kesaloma ja lomamatka Suomeen.
Vanhin tyttareni sai myos heinakuuksi toita ja hoitaa pienta 4kk ikaista vauvaa.Minua jannitti enemman mita tyttoa,miten han vauvan kanssa selviaa,mutta hyvin on kulemma mennyt.Onhan han tosin jo monena kesana ollut minun apunani vauvoja hoitamassa,joten siitakin on saanut kokemusta.
Nuoremmat tytot tekevat myos ahkerasti babysitter-keikkaa,joten heinakuu paiskitaan viela toita ja sitten on LOMA!!!